Viimepäivät olen koettanut rakentaa takapihan mukulakivipolkua reippaammin, koska haluan saada sen valmiiksi ennenkuin syksyn muut puutarhatyöt alkavat. Nimittäin pitäisi alkaa "pyydystämään" monivuotisien kasvien alkuja jostain. Tulee ihan liian kalliiksi ostaa joka kevät uudet kasvit... Niin, siis kiviä on tullut keräiltyä tuolta rantaan menevän tien varsilta, jossa niitä onkin kyllä tosi paljon. Sellasia juuri sopivan kokoisia murikoita, jotka ovat lentäneet tien sivustoille. Aika raskasta niitä on sieltä kyllä raahata, kun tie rantaan on alamäkeä ja tietenkin sitten paluumatka on ylämäkeä. Yleensä olen kantanut muovikassissa sen mitä olen jaksanut, koska olen liittänyt kävelylenkin kivien keruuseen, mutta nyt olen pari kertaa lähtenyt varta vasten polkupyörän kanssa hakemaan, jotta saan tuotua enemmän kerralla. Ei niitä siltikään ihan hirveetä määrää pysty tuomaan juuri niiden painon takia. Tässä kuva "vaiheessa" olevasta mukulakivipolustani:



Kissat ovat olleet ihan kiitettävästi mukana pyörimässä siinä, kun yritän tehdä tuota... wink

Ja sitten se maalaus, jonka aloitin reilu viikko sitten; siitä ei meinaa tullakaan niin hieno kuin kuvittelin ja se ottaa päähän tässä vaiheessa. Mutta periksi ei anneta! Muokkaan sitä niinkauan, että se tyydyttää minua. Yleensä olen maalannut montaa taulua yhtä aikaa, koska pitää odotella värikerrosten kuivumista, mutta nyt olen päättänyt maalata vain yhtä kerrallaan. Ensiksikin, täällä ei ole oikein tilaa pitää keskeneräisiä töitä kuivumassa kovin montaa ja nuo kissat kun pöhkivät joka paikassa, niin on vaara, että ne kaatavat märän taulun ja sitten väri leviää joka paikkaan ja taulu on myös mahdollisesti pilalla... Joten, kärsivällisesti mennään yhden kanssa alusta loppuun. Onhan siinä sekin hyvä puoli, että keskittyy siihen paremmin..

Tänään odotan siskoani käymään tuossa 11:00 jälkeen. Hän poikkeaa ottamaan yhden lomakkeen jonka olen täyttänyt ja vie sen äidin ja isän sairaanhoitajalle, kun menee vanhuksia katsomaan. Siellä kuulemma laitetaan tänään isän sänkyyn sellanen kaide pääpuoleen, josta saa ottaa tukea kun nousee ylös ja joka vähän estää myös kierähtämästä sängystä lattialle. 
Kun sisko on käynyt, lähden pitkälle kävelylenkille kokeilemaan uusia vaelluskenkiäni, jotka sain eilen. Samoin uuden ulkoilutakin, joka on todella söpö mielestäni. Ehkä otan jopa kuvia uusista tamineistani ja saatan jopa laittaa tänne smiley